Sivut

lauantai 19. tammikuuta 2013

GALLUP: KEVÄT 2013: 3 parasta vinkkiäsi pysyvään painonpudotukseen



Osallistujat (23.10.2013 mennessä)



Osallistujien vinkkejä
Päivitys 11.11.2013
 Kiitos kaikille aktiivisille osallistujille, kysely on nyt suljettu! Tulokset löytyvät näiltä samoilta sivuilta parin viikon sisällä, kunhan ne ovat analysoitu. ::Pat

Päivitys 24.10.2013

Taas on tullut lisää vastauksia, tällä hetkellä 18 lomakkeen kautta + pari KK:sta.
Kävin katsomassa jo yleiskatsauksen tuloksista ja hyvältä näyttää. Mielenkiintoisia ja arvokkaita vinkkejä on saatu paljon lisää. Niistä sekä muista tuloksista myöhemmin lisää, mutta tässä jo listaa uusista vinkeistä, jotka lisätään seuraavalle kierrokselle edellisten jatkoksi. Kaikkia tuloksia ei vielä ole kerätty yhteen, mutta en malttanut olla jo hiukan kurkkimatta etukäteen :). Yhdistelen ja ryhmittelen antamianne vinkkejä harkintani mukaan, mutta pyrin pitämään punaisen langan näissä, että saataisiin mahdollisimman monta erilaista mukaan. Tässä uudet, katsotaan minkälaisen suosion ne saavat jatkossa. Näitä voi tietysti käyttää jo nyt, mikäli joku kiva löytyi:

1.    Riittävä kasvisten syöminen
2.    Päätä mitä teet ja tee mitä päätät"
3.    5:2 ruokavalio
4.    Entisen, raskaan olon muisteleminen
5.    Järkevät ateriakoot
6.    Kiloklubi (siis että käyttää ruokapvkirjaa, liikuntapvkirjaa ja vertaistukea)
7.    Tee vain loppuelämän kestäviä muutoksia
8.    Uusien liikuntalajien rohkea kokeilu
9.    Uusien ruokajuttujen kokeileminen
10.    ”Vaaka on ystävä”
 ----
Päivitys 21.10.2013
Ihan ensimmäisenä kutsun teidät kaikki täyttämään tietonne uusittuun gallupiin. Tuo uusi lomake ei valitettavasti täytä teknisesti läheskään kaikkia toiveitani, mutta silläkin pärjätään ja saan vähän helpommin kerättyä tulokset yhteen. Minua edelleen kiinnostaa, miten ihmeessä oikeat asiantuntijat ja kokeneet konkarit, eli juuri Te, olette onnistuneet pudottamaan painoanne. Tapoja on varmaan niin monta kuin on tekijääkin, mutta löytyisikö näistä jokin yhteinen viisaus, sen haluaisin selvittää. Materiaalia on jo mukavasti kasassa, mutta ottaisin lisääkin hyvin mielelläni vastaan! Testatkaa ja antakaa palautetta rohkeasti. Tuloksiakin saadaan katsella, kunhan nyt muutama vastaus saadaan kasaan. Kerään lopuksi yhteen kaikki saamani palautteet, sekä vanhat että nämä uudet, joten ei tarvitse uutta lomaketta täyttää välttämättä. Toki, mikäli on tullut uusia ajatuksia, niin silloin ilman muuta. Tästä lomakkeelle:
UUSI: GALLUP: 3 parasta vinkkiäsi pysyvään painonpudotukseen jatkuu

Ps. Edelleen voi antaa tietonsa vapaamuotoisemmin KK:n viestiketjun kautta, vastaamalla tämän viestin kommenttikenttään tai vaikka lähettämällä sähköpostia minulle (pat.littleberry (at) gmail.com). Kaikki kerätyt tiedot kerätään lopuksi yhteen, joten käytä sitä kanavaa, mikä on luontevinta sinulle.
---

19.3.2013 Päivitys
Hei kaikki pudottelijat ja tervetuloa Sanni joukkoon hurjaan! :D Tänään on päivitetty Been, Nandelssonnin, Kadewen, Karpaloisen sekä uuden tulokkaamme, Sannin tulokset taulukoihin (unohdinko jonkun tiedot?). Kadewekin sai oman ennustekäppyränsä. Nyt tuloksissa on näkyvissä todellinen kehitys sinisenä viivana ja ennustetta olen muokannut harkintani mukaan. Sellainen syy voi olla esim. hetkellinen herpaantuminen ja kilojen nousu, joka poikkeaa laihdutushistoriasta merkittävästi. Pieniä ei lasketa, eihän se silloin mikään ennustus olisikaan :D. Joillakin oma sininen viiva on tasaisempi ja se johtuu mm. siitä, ettei minulla ollut käytössäni mittaustuloksia tältä väliltä, joten painon muutos on jaettu tasaisesti per päivä. Jos taas olen helposti saanut mittaustulokset kaivettua (kuten Nantin päiväkirjan eka sivulta sain), niin sininen viiva on silloin autenttisempi. Laittakaa viestiä joko KK:hon tai tänne, mikäli haluatte omat tuloksenne päivitettäväksi tai haluatte myös oman ennustekäppyrän. Uudet tulijat ovat myös tervetulleita! Antakaa myös uudet punnitustiedot ja merkitkää myös laihdutuksen aloituspäivämäärä tai edes kuukausi. Minun on nimittäin vähän hankala etsiä niitä tietoja sieltä jostain päikkynne sivuilta jostain sivulauseesta :D. Tsemppiä kaikille pudottajille, kevättä kohti mennään naru tiukalla! :D

Kiloklubissa on myös menossa tämä sama aloittamani gallup ja kerään tulokset näistä molemmista tänne blogiin, sillä kk ei taivu kuvien tai taulukoiden esittämiseen. Jos laihdutat tai olet joskus laihduttanut, niin voit osallistua itsekin tähän gallupiin. Voit osallistua, vaikka olisit laihduttanut vain muutaman kilon. Jos olet onnistunut pysymään suunnilleen mitoissasi, kerro myös se, miten kauan olet pystynyt "pitämään pintasi". Tämä ei ole mitään varsinaista tieteellistä tutkimusta, vaan syntyi ainoastaan omasta mielenkiinnostani tietää laihduttamisesta lisää.

Olen jakanut tuloksissa laihduttajat kolmeen ryhmään: hitaat, keskivauhtiset ja nopeat pudottajat. Olisi mielenkiintoista tietää, onko näillä asioilla jotain merkitystä. Eli onko esim. niin, että nopeilla pudottajilla tärkeimmät onnistumisen edellytykset ovat paitsi säännöllinen ruokailu ja liikunta, myös vaikkapa personal trainerin ohjeet. Tai ovatko hitaat pudottajat esim. sellaisia, jotka painottavat enemmän ravintoa ja sen laatua, kuin vaikkapa liikuntaa. En tiedä siis tässä vaiheessa ollenkaan, onko näillä mitään eroa, mutta olisi kiva ottaa selvää. Se tietysti vaatii aineistoa, joten sana on vapaa. Olisiko vieläpä niin, että kun tunnistaa oman laihduttajatyyppinsä, toisten kokemuksista voisi olla jotain hyötyä itsellekin omassa laihduttamisessa.

Voit antaa tietosi joko tänne tai kiloklubin sivuille ja minä kerään niistä sitten yhteenvedot kaikkien nähtäviksi. Kerään kiloklubista myös kaikki kommentit ja muut mielenkiintoiset "hajatelmat" aiheeseen liittyen ja liitän kommenttiin nimimerkin, kuka sen on antanut. Täällä blogissa kommentit ovat tietysti luettavissa kommenttikentästä suoraan. 

Kiloklubissa gallup löytyy:
Kiloklubin keskustelut > Onnistumiset > GALLUP: 3 parasta vinkkiäsi pysyvään painonpudotukseen

Tässä ohjeet osallistumiseen:

Rakkaat kanssalaihduttajat!
Monenlaisia onnistumistarinoita laihduttamisesta olen lukenut ja nähnyt erilaisia tapoja onnistuneeseen laihdutukseen. Haluaisin kerätä ne parhaat vinkit yhteen ja katsoa, mitkä niistä toistuvat eniten ja löytyykö sieltä uusia ja yllättäviäkin vinkkejä.

A) Valitse 3 tärkeintä ja laita ykköseksi se tärkein, joka sinun mielestäsi on ollut avain koko projektisi onnistumisessa. (hätätapauksessa saa laittaa useammankin ;D )

B) Merkitse myös alkupainosi ja kuinka monta kiloa olet laihduttanut. Jos et halua kilojasi näkyviin, merkitse kuinka monta prosenttia olet laihduttanut lähtöpainostasi. (Eli esim. jos lähtöpainosi on ollut 100 kg ja olet laihduttanut 10 kg, olet laihduttanut 10% )

C) Merkitse aika, kuinka kauan laihduttamisesi on kestänyt (tai kesti silloin kun vielä laihdutit)


D) Jos olet onnistunut pysymään suunnilleen mitoissasi, kerro myös se, miten kauan olet pystynyt "pitämään pintasi".
 
Kun on tarpeeksi merkintöjä kerääntynyt, teen niistä yhteenvedon. Ehkäpä sieltä löytyy jokin viisastenkivi meille kaikille avuksi ;D .

Huom! Voitte merkata ilman muuta jo nyt, vaikka projekti olisi vaiheessa vielä, päivitetään luvut ja kommentit sitten tarpeen mukaan. Kiitos kadewelle tästä pointista!
Ja tästä se alkaa:

Pat LittleBerry:
83 kg, -7,6 kg, -9%, 6 kk

1. Ruokaa väh. 4 tunnin välein
2. Säännöllinen liikunta, (vaikka vähäinenkin)
3. Proteiinien lisäys


-------------
-------------

TULOKSET:
Punaisella näkyvät ne vinkit, jotka on rankattu ykkösiksi.

1. Tärkeimmät syyt onnistumiseen, kaikki vastaajat (n=18) (päivitetty 19.3.2013)



 2. Tärkeimmät syyt onnistumiseen, nopeat pudottajat (-2 kg tai enemmän / kk) (n=7)
(päivitetty 19.3.2013)


  
3. Tärkeimmät syyt onnistumiseen, keskivauhtiset pudottajat (-1-2 kg / kk) (n=8)
(päivitetty 19.3.2013)

4. Tärkeimmät syyt onnistumiseen, hitaat pudottajat (-1 kg tai vähemmän / kk) (n=2)
(päivitetty 19.3.2013)


 4. Pudotetut kilot / osallistuja (n=18)
(päivitetty 19.3.2013)


 5. Pudotettu % lähtöpainosta / osallistuja (n=18)
(päivitetty 19.3.2013)



6. Laihdutuksen keskivauhti kk / osallistuja (n=18)
(päivitetty 19.3.2013)




7. Ennustusleikki Karpaloiselle matkalleen kohti sairaan hyvää elämää 15.2.-30.6.2013 (päivitetty 19.3.2013)
(laskettu ennustus aiemman laihdutushistorian perusteella)
Ennustus (punainen viiva) vs. todellinen kehitys (sininen viiva).
 


Ennustusleikki Bee-muruselle 24.1.-30.6.2013
(laskettu ennustus aiemman laihdutushistorian perusteella) (päivitetty 19.3.2013)
Ennustus (punainen viiva) vs. todellinen kehitys (sininen viiva).

 
Ennustusleikki Nantti-sonnille pihattoon 25.1.-30.6.2013 Ennustus (punainen viiva) vs. todellinen kehitys (sininen viiva). (Päivitetty 18.3.2013)
(laskettu ennustus aiemman laihdutushistorian perusteella)


Ennustusleikki kadewelle 19.1.-30.6.2013 Ennustus (punainen viiva) vs. todellinen kehitys (sininen viiva). (Päivitetty 19.3.2013)
(laskettu ennustus aiemman laihdutushistorian perusteella)


Osallistujien vinkkejä ja kommentteja (poimintoja)

  • Motivaatio. Miksi haluat laihtua? Mieti tätä tarkoin. Itselläni tahto lähti liikkeelle ikääntymisestä ja orastavista terveysriskeistä. Toiveeni on, etten joudu ylipainon komplikaatioiden vuoksi lääkitykselle tai liikuntarajoitteiseksi. On kiva olla hoikka ja saada siitä kehuja. Tällä et kuitenkaan elä. Aina löytyy sinua hoikempia, nuorempia ja kauniimpia. Varaudu myös siihen, etteivät kaikki kommentit uudesta ulkonäöstäsi ole positiivisia. Jos ainoa motivaatio laihdutukselle on ulkonäöllinen, se ei välttämättä kanna. (kadewe)
  • Asenne. Varaudu siihen, että joskus sinulla on nälkä. Joudut myös välttelemään kiusauksia. Älä silti kiduta itseäsi. Pidä välillä lomaa ja nauti elämästä. Sen jälkeen palaa ruotuun välittömästi äläkä soimaa itseäsi. Itse olen huomannut, ettei loma-aikoja voi pitää kuin harvoin, ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Mutta myös tulevaisuuden elämään kuuluvat juhlat ja muut erikoistilanteet. Ne on tärkeää erottaa arjesta. (kadewe)
  • Terveellinen ruoka. Minun on helpompi syödä paljon vähäkalorista ja terveellistä kuin vähän höttöä. Marjat, hedelmät, juurekset ja vihannekset ovat ruokailuni kulmakivet. Lisäksi syön valtaosin pehmeitä rasvoja ja vähä/hyvärasvaista proteiinia. Suurin ero entiseen syömiseeni on leivänsyönnin vähentäminen. Väitän, että se on vähentänyt myös makeanhimoani. Myös einesruokien ravintosisältöön kannattaa kiinnittää huomiota; yksineläjänä niihin on helppo langeta, mutta kasviskeitoissakin on liikaa kovia rasvoja. Jokainen käsittää terveellisyyden eri tavalla. Itselläni ihan perus-THL-suositus toimii. Etsi itsellesi se sinulla toimivin ruokavalio, mutta ole kriittinen ja hanki tietoa vaihtoehdoista, myös sitä tietoa, mikä ei sinua miellytä. (kadewe)

  • Stressi hidastaa painonpudotusta ja hankaloittaa painonhallintaa, -kannataa pyrkiä "ei stressaavaan" elämän asenteeseen! (TiiaMo)
  • proteiinien lisäys vie mieliteot (wanna bee)
  • runsas aamupala ja lounas vievät illan mussuttamisen tarpeen (wanna bee)
  • vertaistuki täällä kiloklubissa (wanna bee)
  • Personal trainer, jolle on tavallaan "tilivelvollinen" syömisistä, liikkumisista ja painon pudotuksesta, näin se motivaatio pysyy ainakin mulla paremmin. (Minttunen -79)
  • Terveys, oli se syy miksi, syyn tiedostaminen. Listasin ylös kaikki painonpudotuksen terveydelle aiheuttamat positiiviset vaikutukset. Niihin plussiin palaan tarvittaessa. (karpalo2)
  • Jokainen aamu on uusi mahdollisuus, epäonnistumisiin ei jäädä makaamaan, ellei lupaa ole etukäteen saatu esim. muutamalle vapaapäivälle. (karpalo2)
  • Motivaatio ja sen ylläpito myös silloin, kun paino jumittaa. Terveys oli itselläni suurin yksittäinen syy laihduttaa. Ja kun päätin, etten halua olla merkittävän ylipainoinen, pidin pääni ja laihdutin. Kun motivaatio alkoi rakoilla, jätin laihduttamisen tauolle... Eikä paino tippunut, ylläri pylläri. Eli motivaation ylläpitoa harjoitellaan edelleen päivittäin. (Jaksaajaks)
  • Ruokapäiväkirjan pito, ruokavalion tarkkailu ylipäänsä, terveellinen syöminen. (RUOAN LAATU) (Jaksaajaks)
  • Kun syö tarpeeksi, vaikkakin niin että vajetta jää, jaksaa jatkaa samalla ruokavaliolla pitkään, eikä tule "repsahduksia" jotka kaataisivat koko projektin. (RUOAN MÄÄRÄ) (Jaksaajaks)
  • Säännöllinen, riittävä ja monipuolinen ravinto on mulle tärkein juttu, riittävän paljon ja riittävän usein (Napsula)
  • Liikunta 3-5 x viikossa, nautin siitä tosi paljon nykyään (Napsula)
  • Homma pysyy kasassa tämän sivuston (kiloklubi) avulla, vertaistuki on tärkeä osa  (Napsula)
  • Tärkeintä on: Ruokarytmi 3h välein n.4-5 kertaa päivässä, riittävästi rasvaa ja proteiinia ja vettä, annoskoot ja ruuan laatu, hyötyliikunta, ei alikaloreita syömiset suositusten mukaan! miinuskalorit tasan! (*tupu56*)
  • Ihmiset harvoin näkevät sitä työtä ja niitä "epäonnistumisia", jotka ovat jokaisen onnistumisen ja menestyksen takana. Olenkin lukenut Thomas Edisonin sanoneen, kun häneltä kysyttiin kuinka hän edelleen jaksaa yrittää hehkulampun kehittämistä, kun hän on epäonnistunut niin monta sataa kertaa, että hän ei ole suinkaan epäonnistut, vaan keksinyt monta sata tapaa valmistaa hehkulamppu, joka ei toimi.

    Edison on vain yksi esimerkki, mutta ihan jokainen elämässään jotain merkittävää saavuttanut, on kohdannut ihan saman. "Menestyjiä eivät ole he, jotka eivät koskaan kaadu, vaan ne jotka nousevat ylös." Jos Edison olisi luovuttanut, kun hän oli epäonnistunut kerran tai kaksi, niin ihmiset olisivat pitäneet häntä järkevänä. Hän on siis varmasti saanut elämänsä aikana osakseen valtavan määrän haukkuja ja viimeistään kahdeksan sadannen "epäonnistumisen" jälkeen kukaan ei varmasti ole uskonut häneen ja siitä huolimatta hän on kokeillut vielä kahdeksannensadannenyhdennen kerran ja onnistunut YHDEN kerran. Tuon jälkeen kukaan ei muista enää niitä 800 epäonnistunutta koetta, vaan hänet tullaan iän kaiken muistamaan siitä yhdestä onnistuneesta. Kukaan, en ainakaan minä, tarkalleen ottaen edes tiedä montako kertaa hän on "epäonnistunut", eihän se ketään kiinnosta.

    Vaikkei me ehkä olla ihan niin merkittäviä asioita tässä tekemässä kuin hehkulamppu, niin samojen kysymysten äärellä sitä kuitenkin painiskellaan. On jojolaihduttajia, joihin kukaan ei enää usko. Oot "epäonnistunut" niin monta kertaa, että ei tuosta mitään tule. Luovuta jo, ole JÄRKEVÄ ja luovuta, tyydy kohtaloosi olla läski. Vaatii valtavaa uskoa itseensä ja omaan tekemiseen, pitää kestää se kritiikki ja ne haukut, ottaa se hullun maine ja porskuttaa eteenpäin. Pian kaikki ihailee sinua vain onnistujana eikä kukaan muista/tiedä kuinka monta kertaa "epäonnistuit".  (K.S.K)
  • Älä ole totaalikieltäytyjä herkkujen suhteen. Pidä herkkupäivä vain kerran viikkon tai kerran kahteen viikkoon. (ellusti)
  • Pidä ruokapäiväkirjaa johon lasket kalorit. (ellusti)
  • Suunnittele päivän ateriat etukäteen ja osta vain niihin tarvittavat ainekset kaupasta. (ellusti)
  • Kasviksia tai hedelmiä joka aterialle, lounaalla ja päivällisellä kasvisten suhde proteiiniin on 2/3. Syön päivittäin minimissään 600g kasviksia/hedelmiä, maksimissaan varmaankin kilon verran. (EK05)
  • Säännöllinen ateriarytmi, olen nykyään rituaalisen tarkka siitä että syön 2-4h välein jotain enkä päästä välejä venymään ylipitkäksi ja nälkää kertymään. (EK05)
  • Kun herkuttelen, herkuttelen ilman laskureita, ilman kaloreita ja ilman "syntiä". Kutsun viikonloppuja kyllä repsahdukseksi, mutta en silti koe niistä huonoa mieltä. Koen pahaa mieltä ja syyllisyyttä vain suunnittelemattomasta herkuttelusta jota ei ole tapahtunut, koska sallin herkut itselleni n. kerran viikossa. (EK05)
  • Motivaatio. Siitä lähtee kaikki. Jos kiinnostus ei ole aitoa, homma repsahtaa aivan varmasti. Minulla sysäyksenä olivat: - terveys; ikää karttuu, riskit kasvavat, entinen tie olisi vienyt turmioon, kun vielä ei ole mitään vakavaa tullut, olisi kiva säilyttää tilanne, sekä tietysti pysyä terveenä ja kelvollisena esimerkkinä jälkikasvulle. - harrastukset; kaikki vaikeutuu, kun tulee lisää painoa. Ei jaksa, ei mahdu, ei ole kivaa.- ulkonäkö; ei ole kivaa, jos asian kanssa ei ole sinut. Naamalleen ei juuri mitään voi, mutta turhat asiat, kuten kilot, voi poistaa. Ohessa toki myös halu käyttää normaalikokoisia ja hyvin istuvia vaatteita. (nantti-sonni)
  • Oikea syöminen. Sillä muuttuu kaikki. Kiloklubin systeemi on aivan verraton. On hauskaa ja motivoivaa "pelata ruokapeliä" joka päivä. Yrittää saada asiat tehtyä oikein ja oppia ohessa tulevaisuutta varten. Tähän samaan syssyyn on lisättävä riittävä liikunta, vaikka se ei yksin ratkaisekaan asiaa. Tehostaa toki ja parantaa eloa noin muuten! (nantti-sonni)
  • Vertaistuki. Yksin puurtaminen on tylsää. Minulla on toki tuki kotonakin, mutta onhan tämä muiden kanssa höpöttäminen ja tulosten seuraaminen äärimmäisen kannustavaa ja motivoivaa. Sillä päästään aloittamaan litania alusta päivä toisensa jälkeen! (nantti-sonni)

  • Salliva asenne. Kaikkea voi halutessaan syödä, pitää vain muistaa kohtuus. Kyseessä ei ole kuuri, vaan elämäntapamuutos. Haluanko lopun elämääni kieltää itseltäni pizzat ja suklaat kokonaan? (Freia)

  • Oikein koostettu ruokavalio ja ateriarytmi. Kaikilla aterioilla kasviksia, proteiinia ja rasvaa. Syön vähintään 4 tunnin välein. (Freia)

  • Liikunta. Piristää, vie ajatukset pois herkuista, muokkaa vartaloa jne. (Freia)


  • Sinnikkyys - asettaa itselleen tavoitteen ja pyrkii siihen määrätietoisesti ja välittämättä satunnaisista takapakeista (Karneoli)

  • Oikeanlaisen ruokavalion opetteleminen - jokaisen tulee löytää itselleen sopiva ruokavalio ja suosittelen lämpimästi myös kalorien laskemista (Karneoli)

  •  Itsensä hyväksyminen - pitää hyväksyä itsensä ylipainoisena ja hyväksyä myös ne mahdolliset muutokset joita tulee tapahtumaan (Karneoli)

  • Jos jotain olen tässä viime vuosien aikana oppinut on se, että pysyvä painonhallinta vaati nimenomaan elämäntapojen muuttumista, pitää myös muistaa että kerran laihduttanut lihoo helposti takaisin, johan se jossain tutkimussessakin todettiin että laihduttaneiden ihmisten tulee syödä 20% vähemmän kuin aina normaalipainossa olleiden (puolet siitä voi kompensoida liikunnalla). (Karneoli)

  •  Syö kiloklubin ohjeiden mukainen määrä kaloreita ja pallot vihreiksi. (Zami)

  • Pysy kaikessa kohtuudessa. Älä vedä liian tiukalle mitää äläkä löysäile liikaa. Kaikkea voi syödä, ei ole kiellettyjä aineita, eikä lipsahdus suuntaan tai toiseen ei ole merkityksellistä. (Zami)

  • Älä aseta epärealistisia tavotteita, se on varmin keino epäonnistua. Jos on ollut 20 vuotta aikaa lihottaa itseään, niin ei normaalipainoonkaan tarvi päästä puolessa vuodessa, ei kaksi vuottakaan ole aika eikä mikään. (Zami)

  •  Oma ongelmani oli ehkä melko pitkälti liikunta. Juoksin aika paljon kun laihdutin ja söin kuin urheilija. Kun juoksu ja kaloreiden laskeminen jäi, niin söin siihen kulutukseen nähden liikaa ja paino alkoi nousta. Olisi pitänyt jatkaa kaloreiden lasketaa myös silloin kun liikuntaa oli vähemmän, että olisi oppinut syömään sen mukaisesti. (Zami)
  • Ei herkkupäiviä! Jos tekee mieli herkkuja niin syö esim yksi suklaapala, tai valitse se kaikista pienin pulla tai mieluummin keksi. herkkupäivinä voi erehtyä mättämään liikaa, kun saa "luvan" kanssa herkutella ja sitä on koko viikko odotettu. itsekuri kunniaan! (ei joka päivä sitä pussillista namuja siis!) (Sanni)
  •  Urheilu. urheillen saa kiinteän kropan. urheilua vähintään 5krt viikossa minimissään 30min kerrallaan. pelkällä ruokavaliolla laihduttaessa ihmisestä tulee ns. laihaläski. (nimim. kokemusta on) (Sanni)
  • Mittanauha. Mittaa itsesi ainakin näistä kohdista: rinta (naisilla myös rinnan alus), vyötärö, vatsan levein, takapuoli ja reidet. merkkaa tulokset itsellesi muistiin ja uudet mittaukset vaikka aina kahden viikon välein. motivaatio lisääntyy aina kummasti, kun näkee konkreettisesti kropan muutokset! (nimim. vatsan ympärys pienentynyt lihavimmista ajoista melkein 20cm!) (Sanni)

lauantai 5. tammikuuta 2013

10.luku: Titaania suonessa

Tätä 10. lukua varten piti taas ottaa vauhtia, sillä kun alan kirjoittamaan, elän kaiken kokemani uudestaan ja uppoudun siihen maailmaan liiankin syvälle. Se on todella raskasta, mutta auttaa eheyttämään mielen ja jäsentelemään sekavat muistikuvat päässäni. Tällä kertaa pelotti vielä tavallista enemmän, sillä nyt nuo terveysasiat ovat olleet kartalla joka päivä ja loputkin kuolemattomuuden illuusiosta on haihtunut olemattomiin. Huimaus on jatkunut tänne saakka, mutta välissä on ollut monta hyvääkin päivää ja silloin olen pystynyt elämään melkein normaalisti. Näin vuoden vaihtuessa minulla on ollut tapana tehdä tilinpäätös elämästäni edellisen vuoden osalta (tai tällä kertaa 18.7. alkaen) ja tuonne Kiloklubin päikkyyn jo niitä purinkin:

Ja missä nyt sitten ollaan uuden vuoden 2013 kynnyksellä?:


- Paino on pudonnut 6 kg (83kg -> 77kg), eli vauhti ei ole ollut kova, mutta tulokset näyttävät olevan pysyviä

- Lopetin tupakanpolton 18.7.2012. Ja minä sentään poltin kauan ja niin kuin hirvee korsteeni!

- Opettelin syömään aamupalan, enkä kuitannut sitä kahvilla ja tupakalla

- Opettelin syömään lounaan ja päivällisen, enkä kuitannut niitäkin kahvilla ja tupakalla

- Opettelin syömään pikkuruisen iltapalan, enkä kuitannut koko päivän ruokailua kerralla iltapalalla

- Vähensin herkuttelua (ihan kauheeta, en onnistu pääsemään suklaasta varmaan ikinä eroon )

- Opettelin syömään laadullisesti oikein eli KK pallurat vihreinä tai keltaisena (no ei aina todellakaan, mutta useimmiten jo )

- Opettelin juomaan vettä tarpeeksi (no en opetellut kun en onnistu siinä millään! )

- Kolesteroliarvot ovat nyt loistavat, sanoi kardiologini . Kaikki muutkin uuden infarktin riskitekijät ovat nyt poistettu tai poistumassa (muutama kilo vielä pois). (No, tarkoitan tietysti niitä tekijöitä, joihin pystyn vielä vaikuttamaan.)

- Liikunta on tullut pysyväksi osaksi elämääni, vaikka olenkin sairastelun takia joutunut pitämään välillä taukoa. Tämä on kaikista huikein saavutukseni, ikipäivänä en olisi uskonut niin käyvän

- Opettelin elämään tässä hetkessä, sillä mikään ei ole enää itsestään selvää. Sitku-mutku-osasto ei kuulu enää sanavarastooni.

10. luku Titaania suonessa
Tiistai 24.7.2012

"Valmistellaan siirtoa varten", kuulin usvan läpi kardiologin äänen. Avasin silmäni ja hoitaja kyseli vointiani. Oloni oli ihan hyvä edelleen ja hän selitti, että viereisessä salissa olisivat vanhat laitteet valmiina toimintaan. Tämä uusi sali oli ollut vasta toukokuusta asti käytössä ja vanhassa salissa tehtiin edelleen alaraajojen varjoainekuvauksia, joten voisimme siirtyä sinne. Kardiologi rauhoitteli vielä, että vanha sali olisi kyllä oikein hyvä, vaikkei laitteisto ollutkaan sitä viimeisintä huutoa. En viitsinyt pahoittaa heidän mieltään ja kertoa, mitä mieltä oikeasti olin näistä "erinomaisen hienoista kalliista uusista laitteista". Huokaisin kuitenkin helpotuksesta, ettei toimenpidettä tarvinnut keskeyttää, vaan pallolaajennus onnistuisi tänään. 

Sitten seurasi jännittävä siirto-operaatio, sillä valtimonihan oli edelleen auki ja vain holkki, jonka päässä oli takaisinvirtauksen estävä suljin, esti minua vuotamasta kuiviin. Minut piti kärrätä sängyllä sinne toiseen saliin ja edelleen sen salin hoitopöydälle, joten minut pitäisi nostaa kaksi kertaa paikasta toiseen. Ensin hoitaja paketoi minut steriilisti vihreän peitteen sisään ja toinen hoitaja tuli avuksi nostamiseen. He käskivät minun pysyä aivan rentona enkä saanut yhtään liikauttaa mitään osaa kehostani. He hoitaisivat nostamisen, mutta oli todella vaikeaa olla "auttamatta" osaltaan nostoa. Tieto siitä, että pienikin liike voisi aiheuttaa katastrofin, piti minut sitten kuitenkin tiukasti aloillani. Ihailin sitä tekniikkaa, miten näppärästi he saivat minut hetkessä siirrettyä sänkyyn ja siitä sitten toisen salin hoitopöydälle. Tämä toinen sali oli selvästi pienempi ja vanhanaikaisempi. Monitori oli pikkuruinen, joten vain yksi henkilö näkisi toimenpiteen livenä. Vitsailimme kardiologin kanssa tästä ja lupasin sen onnettoman monitorin hänen käyttöönsä tämän kerran. Seurasin kardiologin toimintaa sen minkä pystyin, mutta röntgenlaite nenäni edessä peitti suurimman osan näkyvyydestä. 

Kardiologi aloitti taas alusta ja ensimmäisenä n. metrin pituinen ohjainkatetri vietiin sepelvaltimon suulle. Tässä vaiheessa en tuntenut juuri mitään, ainoastaan kardiologin kädet runnoivat vähän nivusiani kun hän haki oikeaa asentoa katetrille. Ohjainkatetrin sisällä olevaan tunneliin vietiin seuraavaksi pallokatetri, jonka sisällä on myös tunneli. Pallokatetrissa olevaan tunneliin laitettiin vielä hyvin ohut metallinen ohjauslanka. Pallokatetrin päässä on muoviseoksesta tehty 2-4 cm pitkä pallo, jonka sisään laitettiin varjoainetta, että se näkyisi röntgenkuvassa. Tyhjä pallo on puristuneena katetriin kiinni ja täytettynä sen läpimitta on 2-4 mm. Kardiologi vei ohjainkatetrin kautta ohjainlangan tukoksen läpi mahdollisimman syvälle suonen päähaaran kärkeen, jottei se liikkuisi toimenpiteen aikana (sydämen syke nimittäin liikuttaa kaikkia hoitovälineitä toimenpiteen aikana). Tämän jälkeen pallokatetri vietiin ahtauman kohdalle ja se laajennettiin hurjalla, 2-20 ilmakehän paineella! Tässä kohdassa operaatiota kipu räjähti silmilleni varoittamatta. Sama infarktikipuaalto, mikä oli minua runnonut jo aiemmin, hyökyi päälleni ja uikutin hiljaa. Minulle oli sillä sekunnilla päivänselvää, että kuolisin siihen paikkaan. Tässäkö se elämä sitten olikin? 

Jokainen sekunti voimisti kipua entisestään ja mietin, miten kauan kestäisi, että menettäisin tajuntani. Synnytyskipu ei ollut mitään tähän verrattuna, sillä tähän kipuun liittyi voimakas ennakkoaavistus elintärkeän elimen sammumisesta. Ihmettelin, miksi sydämeni syke ei ollut vielä lakannut, vaikka kipu oli niin järjetöntä, että se melkein lakkasi jo tuntumasta! Sekunnit kuluivat ja kardiologi vilkaisi minua. Ensimmäisen kerran koko operaation aikana hän sanoi jotain lohduttavaa, en kylläkään pysty muistamaan enää mitä se oli. Tunsin kylmän hien otsallani ja näköni hämärtyi. Miksi tämä ei lopu vaan pahenee koko ajan? Yksi, kaksi, kolme...vasen käteni oli aivan tulessa ja ymmärsin, miksi puhutaan infarktin yhteydessä tällaisesta kivun säteilemisestä siihen suuntaan. Yksikaksikolme...laskin sekunteja alusta aina uudestaan ja kuiskasin ne ääneen. Tai luulin niin, mutta suustani ei päässyt kuin hyvin vaimeaa, katkonaista ähinää. Kak...si...kol...me... ja sitten yhtäkkiä kipu oli poissa.

Henkäisin syvään ja kardiologi hymyili tyytyväisenä. Pallolaajennus oli onnistunut ja samalla ahtaumakohtaan oli asennettu stentti eli metalliverkkoputki, joka pitäisi suonen avoimena myöhemminkin. Nyt jo naureskelin, sillä olin niin helpottunut, etten kuollutkaan! Katetrit otettiin sisältäni pois ja vielä piti sulkea valtimo. Siihen käytettiin suhteellisen uutta teknologiaa, Angioseal-kollageenipaikkaa, joka "kiristettiin" valtimon suulle eikä pitkää makuuttamista tarvittaisi. Aiemmin vuoto tukittiin painavalla haulipussilla, potilas joutui makaamaan useita tunteja ja komplikaatiot olivat yleisiä. Nyt riitti kolme tuntia makaamista ja sen jälkeen piti vain varoa haavakohtaa. Kolmessa kuukaudessa tuo paikka "sulaisi" elimistööni, mikä helpotti todella paljon toipumista. Vielä piti kestää tasan 20 sekuntia kovaa kipua, jonka kiristys vei. Kardiologi pystyi sanomaan ajan kokemuksesta, mutta äskeisen kauhukokemuksen jälkeen ne sekunnit tuntuivat minuuteilta. En olisi jaksanut enää yhtään kipua, kun sitä oli kestänyt jo kuudetta päivää. 

Sitten kaikki oli ohi ja minut nostettiin vielä omaan vuoteeseeni ja työnnettiin oven ulkopuolelle odottamaan hakijaa osastolle. Tuula oli jo aulassa odottamassa omaa vuoroaan ja ehdin huikata hänelle, että kaikki meni tosi hyvin ja onnea matkaan. Olin todella onnellinen Tuulan puolesta, että laitteet rikkoontuivat minun vuorollani. En yleensä panikoinut herkästi, vaan otin huumorilla eteen tulevat sattumukset, joten oli hyvä että tämä kaikki sattui minulle. Tuulalla oli ihan riittävästi tekemistä omien pelkojensa kanssa. Osastolla oltiin oltu tosi huolissaan, sillä olin ollut poissa jo 2,5 h tuntia, kun yleensä hommasta selvittiin puolessa tunnissa tai korkeintaan tunnissa. Useimmiten tuollainen aika tiesi sitä, että jotain erityisen vakavaa on sattunut pallolaajennuksen aikana. Näin aidosti iloisia ja huojentuneita katseita, kun lopulta pääsin takaisin huoneeseeni. Kaikki kävivät vuorotellen katsomassa minua kun halusivat varmistua, että olin kunnossa. Kaikki kipuni olivat häipyneet taivaan tuuliin pallolaajennuksen myötä ja rentouduin lopultakin kokonaan. Pääsisin kolmen tunnin päästä lopultakin suihkuun, mitä olin odottanut kuin kuuta nousevaa. Kun aikaa oli, lueskelin pallolaajennuksesta vähän lisää. Löysin lauseen, minkä olin nähnyt jo ennen toimenpidettä ja meinasin heittää sen vihkosen seinään silkasta suuttumuksesta. 


"Ohitusleikkaukseen verrattuna pallolaajennus on potilaalle yleensä varsin kivuton, nopea ja vähemmän rasittava toimenpide.."

Jälkisanat: Sain myöhemmin kuulla, että minulla ahtauma oli niin pahassa kohdassa, LAD:n tyvessä, että kipua oli mahdollisesti odotettavissakin. Valtimohan menee laajennuksen aikana hetkellisesti tukkoon kokonaan, joten sehän on ikään kuin toinen infarkti. Tosin minulla ei ole oikein vertailuaineistoa, sillä olen jutellut vain muutaman kohtalotoverin kanssa ja heillä kipua ei ollut juuri ollenkaan. Ja jos olikin, sellaisia kokemuksia kuin minulla, ei ollut heistä kenelläkään. En tiedä oikein tänä päivänäkään mitä tapahtui, mutta taisin käydä vähän kolkuttelemassa Tuonelan portilla silloin.